Suomi-futis Mixun jälkeen

Huuhkajat eli Suomen A-maajoukkue ja Pikkuhuuhkajat eli U21:set pelasivat molemmat eilen EM-karsintapelinsä. Suomalaista futisfania hemmoteltiin kahdella voitolla jalkapallon huippumaista (Kreikka ja Venäjä) ja tämän lisäksi vielä U19-vuotiaat pelasivat harkkamaaottelussa tasurin Tsekkiä vastaan. Huuhkaja-päävalmentaja Mixu Paatelainen oli saanut edellisen karsintapelin jälkeen potkut ja nyt kaikki siis kuin salamaniskusta muuttui. Valtakunnassa kaikki hyvin? Kyllä – nautitaan voitoista ja ollaan ylpeitä maajoukkueistamme.

Mitä tekemistä A-maajoukkueella ja U21:llä on toistensa kanssa? Paljonkin. Suomessa A-maajoukkueen päävalmentaja niin miehissä kuin naisissakin päättää joukkueiden pelitavasta. Mixu hirttäytyi joulukuuseensa ja rest is history ja Jeglertz haluaa, että tyttömajut eli Pikkuhelmarit pelaavat pelaajamateriaalista huolimatta kuten Helmarit eli naisten A-maajoukkue. Miehissä se on siis tarkoittanut joulukuusta ryhmityksenä ja naisissa taas ryhmitystä olennaisempaa on ollut se, että Suomella ei ole käytännössä ollut keskikenttäpelaamista pelinrakennusmielessä ollenkaan. Helmareissa topparit rakentavat peliä.

Jos verrataan eilisten voittojen anatomiaa eli taktiikkaa ja tilastofaktoja toisiinsa, huomaa selvästi, että ”yhteisen pöydän ääressä” on istuttu. Oletettavaa on, että pyöreän pöydän ympärillä on päävalmentajat Markku Kanervan ja Tommi Kautosen lisäksi ollut ainakin Kuningas itse eli Jari Litmanen, joka on Kautosen lähimpiä ystäviä sekä Hannu Tihinen ja ehkä myös Sami Hyypiä. Näissä fiksuissa maailmalla pelikenttiä nähneissä päissä on mietitty juuri näille joukkueille oikeaa taktiikkaa ja pelitapaa. Ja ”sattumoisin” se oli molemmilla joukkueilla hämmästyttävän samanlainen. Valitettavasti en pystynyt U19-pelistä analyysiä tekemään, kun maajoukkueet pelasivat maaotteluitaan samaan aikaan.

Katsotaanpa tilastoja: ensinnäkin vastustajasta tullut ero oli se, että Kreikka kotikentällään oli paljon aktiivisempi, mutta todella huolimaton viimeistelyssä, kun taas Venäjä oli ensimmäisen puoliajan Kotkassa hyökkäyssuuntaan haluton ja hampaaton. Pelianalyysin mukaan jos kyseiset pelit pelattaisiin uudestaan esim. 10 kertaa, Pikkuhuuhkajat voittaisivat peleistä 6-8 ja Huuhkajat ehkä 0-2., koska Huuhkajien Team Score oli 7,o ja Pikkuhuuhkajien 7,7. Mutta se huomionarvoinen juttu: molemmat joukkueet pelasivat tilastojen valossa samalla tavalla, vahvuudet ja jopa heikkoudet olivat samat!

Pikkuhuuhkajat saivat paljon enemmän maalipaikkoja ja laukauksia, mutta noilla vedoilla ja noilta sektoreilta tilastollisesti keskivertopelissä tehdään vain yksi maali. Nyt niissä vähäisissä paikoissa oltiin huipputehokkaita. Huuhkajat olisivat voineet jäädä omassa pelissään jopa maalitta, mutta ei se maali vääryyskään ollut. Kreikan olisi pitänyt noilla paikoilla tehdä vähintään 2 maalia, mutta nyt hellaaneilla on Akropolis-kukkulan kokoinen apina selässä, eivätkä vedot lähteneet sinnepäinkään. Venäjällä oli tontit ainakin yhteen maaliin.

Results-kuva FIN – GRE

Varsinaiseen asiaan, vertailepa pelien tilastoja (onnistumisprosentit ja tapahtumamäärät) eri tapahtumien (Actions) osalta.

Profiilit ovat lähes identtiset ja niistä voi lukea, että vaikka kumpikaan joukkue ei hallinnut palloa, ne pystyivät jonkinasteiseen pelinhallintaan. Onnistumisprosentit sekä lyhyissä (vain yhden linjan ohittava syöttö) että pitkissä (useamman vastustajan linjan ohittava) syötöissä ja varsinkin tapahtumamäärät näissä ovat lähes identtiset. Kesän aikana tehdyn noin 100 futisanalyysin yhtenä tuloksena on ollut, ettei joukkue voi voittaa omaa peliään ilman noin 70% onnistumistarkkuutta pitkissä syötöissä. Miksi näin on, sitä emme vielä osaa sanoa, mutta se vain on tilastollinen fakta. Varsinkin Huuhkajien tarkkuus oli huikea 78 prosenttia.

Results-kuva FIN U21 – RUS

Possession on terminä hieman harhaanjohtava MyCoazhissa se tarkoittaa pallon haltuunottoa/irtopallon ”löytämistä”/suojausta, ei siis joukkueen pallonhallintaa. Tämä on kirjattavissa tapahtumissa futispelissä melkein aina punaisena (enemmän epäonnistuneita kuin onnistuneita suorituksia). Molempien joukkueiden voiton takuuna oli vahva oman maalin edustan puolustus, mikä näkyy Dueleissa eli kaksinkamppailuissa. Kaikki arvot yli 50:n ovat hyviä, mutta yli 60:n on jo kaksinkamppailujen dominointia. Molemmat joukkueet rikkoivat vähän vastustajaansa enemmän (Foul = vihelletyt rikkeet). Blockin alle menevät sekä laukausten peitot että syöttöjen katkot, ja siinä ottelun voittoa ennustaa juuri yli 90 prosentin onnistuminen. Molemmat joukkueet uskalsivat myös haastaa pallollisina vastustajaa. Pikkuhuuhkajat siinä myös onnistuivat huippuhyvin. Long runin alla ovat sekä pallolliset kuljetukset että ”juoksukilpailut” irtopalloihin. Näissä molemmat joukkueet olivat varsinkin ensimmäisillä puoliajoilla vaikeuksissa.  Huuhkajilla tapahtui juuri tässä toisella puoliajalla suurin muutos, mikä selittää, miksi toinen puoliaika oli vähän parempi kuin ensimmäinen.

Entä sitten pelaajittain arvioituna, ketkä onnistuivat ja ketkä eivät? Tämä osio jakaa valmentajia vahvasti, koska osa valmentajista on sitä mieltä, ettei joukkuelajissa yksittäisen pelaajan osuutta saa eikä voi arvioida. Kyllä se on aina joukkue, joka voittaa tai häviää, mutta kyllä myös jokaisen pelaajan suorittamista voi ja pitääkin arvioida. Valmentajat itse arvioivat suhteessa taktiikkaan ja pelaajan rooliin, MyCoazh –tilastollinen pelianalyysi arvioi suhteessa mitä tarvitaan yleensä otteluiden voittamiseen. Pikkuhuuhkajien parhaita olivat mv. Virtanen, topparit O’Shaughnessy ja Mero, Kamara ja kentältä pois vaihdettu Hradecky. 2-0 –tilanteessa Hradeckyn vaihto oli perusteltu, mutta muuten olisi aiheuttanut kysymyksiä. Hradecky oli todella vahva ilmapalloissa ja sai vielä ne useimmiten jatkettua omillekin. Moni olisi varmasti näppituntumalta nostanut kapteeni Yaghoubin onnistujiin, mutta vaikka hän tälle joukkueelle henkisesti onkin ”kaikki kaikessa” ja hänen riistostaan lähti avausmaali, hän ei tässä pelissä erityisesti onnistunut. Hän joutui rikkomaan/rikkoi tässä pelissä liikaa, aiheutti omissa yhden maalitilanteen ja oli omassa vahvuudessaan (pitkät murtavat syötöt) tänään jopa heikko. Hänen johtajaominaisuuksiaan ei kuitenkaan pidä aliarvioida ja kyllähän hän myös kovuudellaan, jotka kirjataan rikkeinä (Foul) lähetti venäläisille viestin. Olennaista on ymmärtää, että Pikkuhuuhkajat voittivat oman pelinsä juuri hyvän joukkuepelaamisen ansiosta – joukkueena!

Results-kuva Ring

Huuhkajien Man of the Match (MoM) oli Alex Ring ja lähes samaa kiitettävää tasoa oli maalivahti Hradecky. Näiden lisäksi myös Hetemaj oli nyt mukana enemmän hyvässä kuin pahassa ja raatoi kentällä eniten pelkän Activityn (=pallokosketuksen) mukaan. Pohjanpalo teki ottelun ainoan maalin ja sillä saa lehdistön edessä paukutella henkseleitä, mutta MyCoazh on hänen suhteensa raaka: arvosana oli 5½, koska hän käytännössä hukkasi enemmän palloja kuin sai niitä omille ja hänellä oli vain 11 pallokosketusta. Tältä osin MyCoazhin Scoren eli arvosanan laskenta-algoritmissa on varmasti vielä kehitettävää! Joukkueen kapteeni Sparv, Uronen ja Arajuuri pelasivat tyydyttävää peliä, ja loput pelaajat heikkoa. Huuhkajat eivät ehkä olisi ansainneet pelistään voittoa, mutta puolustivat hyvin ja käyttivät paikkansa ja kun vastustajalle ei maistunut, lopputuloksena oli henkisesti erittäin tärkeä ja uskoa antava voitto – joukkueelle!

Categorised in: Uncategorized

This post was written by Juska