MyCoazh -tilastollinen pelianalyysi – mistä on kyse?

Valmentajia voidaan luokitella monella eri tavalla. Esimerkiksi siten, miten he suhtautuvat tilastoihin. Toinen tapa on jako huumorintajuisiin ja huumorintajuttomiin ja kolmas salibandyn MM-kisojen loppugaalassa tajuissaan oleviin ja tajuttomiin…

Vitsi, vitsi! Oikeasti valmentajat jakautuvat aika nopeasti pariin leiriin, kun aletaan puhua tilastoista. Osa käyttää niitä oman valmennuksensa tukena ja osa on sitä mieltä, että ”ei tartte auttaa!”. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) pelianalyysiasiantuntija Henri Lehto, jonka kanssa olemme muutaman kerran vertailleet pelianalyysejämme, kertoi Sami Hyypiä Akatemian (SHA) koulutuksessa mielenkiintoisesta tutkimustuloksesta.

Kuva 1: Laird & Waters 2008, Eyewitness Recollection of Sport Coaches

Jos tuon nopeasti suomentaisi, se menisi jotenkin näin: Kokeneet jalkapallokoutsit saivat tehtäväkseen tehdä havainnot yhden puoliajan kriittisistä/tärkeistä tapahtumista jalkapallo-ottelussa. He saivat tehdä omia muistiinpanojaan pelin aikana ja tämän jälkeen vastata laajaan kyselyyn. Lopputulema oli, että nämä kokeneet ja pätevät futiskoutsit muistivat oikein 59,2  prosenttisesti ottelun tapahtumat!

Johtopäätös tästä pitäisi olla sama, jonka tein itse noin 10 vuotta sitten, kun toimin jalkapallojoukkueen valmentajana. Halusin nimittäin antaa pelin jälkeen jokaiselle pelaajalle jonkinlaista palautetta pelistä. Kun mietin pelin jälkeen, miten pelasi vasen laitapakki (se oli muuten aikaa ennen laitapakkien nousuja!), ei minulla ollut asiasta harmaintakaan hajua – ellei tämä kyseinen laitapakki ollut tehnyt jotain aivan poikkeuksellista positiivisessa tai negatiivisessa mielessä. Siitä se sitten lähti…

Nimittäin joidenkin tärkeimpien ottelun sisällä tapahtuvien tapahtumien merkitseminen ylös. Kehittelin omaa versiota aika pitkälle suoraan emeritus professori Pekka Luhtasen ajatuksia varastaen. Luhtanen analysoi jo 80-luvulla jalkapallon MM-kisoja omalla tavallaan ja lienee nykyaikaisen videoanalysointitapojen kehittäjä. En ole vieläkään Pekkaa henkilökohtaisesti päässyt tapaamaan, mutta puhelimitse olemme asiasta pari kertaa jutelleet. Minun ”paper and pen” –versiossani taitoin A4:n neljään osaan ja merkkasin oikealle ylös ensimmäisen puoliajan kokoonpanon ja ryhmityksen. Vasemmalle ylös piirsin kentän, johon aloin tapahtumakohdalle tehdä merkintöjä. Aloitin laukauksista, joiden merkiksi tuli nuoli ja pelaajan numero nuolen sisään. Sen jälkeen aloin merkitä tärkeimpiä syöttöjä (ympyrä) eli maalisyöttöjä ja murtavia syöttöjä ja taas pelaajan numero keskelle. Sitten lisäsin tähän vielä kaksinkamppailut (neliö), vetojen peitot (vaakasuora suorakaide), pallolliset kuljetukset (putki), ensimmäisen kosketuksen (pystysuora suorakaide), riiston (kärkikolmio) ja harhautuksen/haaston (tähti).

Toista puoliaikaa varten jalkapallossa oli A4:n alaosa, jossa taas vasemmalle puolelle merkittiin toisen puoliajan kokoonpano ja ryhmitys ja oikealle kenttäkuvaan tärkeimmät ”peliä eteenpäin vievät tapahtumat ja epäonnistumiset niissä”. Paperiversio on edelleen toimiva setti, mutta siinä oli kaksi ongelmaa: kukaan muu kuin minä ei tupannut saada siitä mitään selvää ja se teetti pelin jälkeen aivan sairaasti tylsää työtä, kun ottelutapahtumat siirrettiin oikealta kenttäkuvasta pelaajan omiin tilastoihin tukkimiehellä, jotta arvosanan laskeminen on mahdollista. Kun aloimme tehdä tätä pelianalyysin sähköistämisprojektia, IT-projektipäällikkö laski, että olin edellisenä kautena käyttänyt täysiksi työviikoiksi muutettuna 2 viikkoa pelkästään tähän tukkimiesurakointiin, jonka nyt saamme nappia painamalla sekunnissa!

Analysoitava joukkue hyökkää kentällä aina ylöspäin. Joskus syötöt karkaavat vastustajalle tai kaksinkamppailu hävitään. Ne merkitsin ”paper and pen” –versiossa ”hännällä”. Hyvin nopeasti tajusin, että minun täytyy seurata myös vastustajan laukauksia, jotta pystyn selittämään otteluiden lopputuloksia. Lähes 10 vuoden kehitystyöllä päästiin tähän:

Kuva 2: Suomi – Hollanti pelianalyysi paperiversiolla

Saatiin toimiva tilastollinen pelianalyysi, joka selittää miksi joukkue voitti, pelasi tasan tai hävisi ja lisäksi se antaa jokaiselle pelaajalle arvosanan onnistumisesta. Analyysejä tehdessäni aloin huomata, että voittamisella ja häviämisellä oli oma logiikkansa. Ottelut eivät ratkea yksittäisiin maalintekotilanteisiin – yleensä – siis maalit eivät ole SYY vaan SEURAUSTA siitä, että joukkue tekee riittävän kauan oikeita asioita oikein. Tällä hetkellä MyCoazh –tilastollinen pelianalyysi selittää oikein 85 peliä 100:sta: miksi joukkueemme voitti, pelasi tasan tai hävisi. Onko 85 prosentin selitys aste hyvä vai huono? Pitäisikö tähdätä 100:aan? Olen tullut siihen johtopäätökseen, ettei kaikkea voi eikä tarvitse pystyä selittämään. Aina vain ei yksinkertaisesti edes parempi joukkue voita pelejä ja eiköhän siinä juuri ole koko urheilun suola.

Tekesin suosiollisella avustuksella sekä Salibandyliiton, Kooveen ja jalkapallon naisten ja tyttömaajoukkueiden kanssa yhteistyössä tehtiin MyCoazhin ensimmäinen versio jalkapalloon, salibandyyn ja jääkiekkoon. Perusajatuksia oli kaksi: tehdään iPadilla toimiva tilastollinen pelianalyysi, jolla voidaan seurata koko joukkueetta, mutta jonka reaaliaikaiseen pitämiseen tarvitaan vain yksi henkilö. Matkan varrella loistavien tekijöiden ja lajiasiantuntijoiden kanssa saatiinkin ajateltua enemmän aikaiseksi. Nyt meillä on toimiva tilastollinen pelianalyysi MyCoazh PRO koko joukkueen analysointiin jalkapalloon, salibandyyn ja jääkiekkoon sekä sama mobiiliratkaisuna (MyCoazh Football/Floorball/Icehockey) yksilön scouttaamiseen. Pisteenä iin päällä on MyCoazh Video, jossa tehty pelianalyysi voidaan yhdistää Youtube-videoon. Tällöin on käytettävissä kaiken tilastotiedon lisäksi esimerkiksi yksittäisen pelaajan kaikki pallolliset videoklipit vain nappia painamalla! Tarjoamme myös koulutusta aiheesta ja palautepaketteja sekä valmentajille että pelaajille.

MyCoazh PRO –tilastollisessa pelianalyysissä merkitään ylös aina analysoitavan joukkueen pelaaja ja pallo/kiekko kohtaavat. Vastustajan tapahtumista merkitään ylös vain laukaukset. MyCoazh PRO on siis pallollisen pelin arvioinnin väline. Jo varhaisessa vaiheessa MyCoazhissa kehitettiin käsite ”peliä eteenpäin vievä suoritus tai epäonnistuminen siinä”. Tämä siksi, että niin jalkapallossa kuin varsinkin salibandyssa on paljon syöttelyä, joka johda mihinkään eikä ole sellaiseksi tarkoitettukaan. Kihun pelianalyysiasiantuntijoiden kanssa tehty vertailu osoitti, että MC pitää sisällään 3/4 heidän ”täydellisestä” jokaisen tapahtuman sisällään pitävästä analyysista. MC:ssä jätetään pois tai merkitsemättä helpot haltuunotot ja paineettomassa tilanteessa annetut syötöt sivulle tai alaspäin. Sama tilanne on salibandyn ”alakolmion syöttelyssä”: jos esimerkiksi alapelaajan kautta palloa kierrätetään tukipelaajalle laidasta laitaan kolme kertaa ja sitten annetaan levitys laitaan, josta jatketaan ylös, merkitään jokaiselle pelaajalle vain yksi onnistunut peliä eteenpäin vievä lyhyt syöttö, ja pitkän syötön antajalle se pitkä syöttö onnistuneena tai epäonnistuneena.

Kuva 3: Suomi – Ruotsi salibandyn MM-finaali koko joukkue, Suomen hyökkäyssuunta kentällä ylöspäin

Kirjattavia tapahtumia tulee pelissä keskimäärin noin 600 kappaletta. Laji, pelaajien taitotaso ja ikä vaikuttavat tapahtumien määrään ja varsinkin nk. ”hyvän suorituksen” rajat vaihtelevat. Olemme tehneet noin 3 000 pelianalyysiä, joiden avulla arvosanan laskenta-algoritmi on kalibroitu toimivaksi. Ehkä mielenkiintoisin löydös tähän mennessä on se, joka itse asiassa tehtiin ensin, kun analysoitiin naisten jalkapallomaajoukkueelle 20 MM-kisapeliä, 20 naisten liigapeliä ja 20 naisten ja tyttömaajoukkueen maaottelua: pelien anatomia (=paljonko eri tapahtumia on yhdessä pelissä) on aika vakio ja pelien voittamisen logiikka on sama, oli sarjataso sitten MM-lopputurnaus, junioripeli, miesten tai naisten peli, ihan miten vain. Miksi näin on? Siksi, että myös vastustaja on useimmiten samantasoinen ja pelin voittamisen logiikka on sama! Voidaan jopa puhua näiden lajien suhteen ”luonnon laista”, joka pätee ihan samalla tavalla kuin painovoima.

Pelianalyysiä myydään seuroille ja joukkueille käyttäjälisenssinä, joka pitää sisällään käyttäjäkoulutuksen. MyCoazhia käyttäviä joukkueita on nyt 50. Jos tunnet lajin lainalaisuudet, olet perusrauhallinen heppu ja tottunut ”härpäkkeiden” (=kosketusnäyttöinen maailma) käyttäjä, opit pitämään pelianalyysiä. Ohjelma toimii nettiyhteydellä varustetulla iPadilla. Oppiminen vaatii harjoittelua noin 10 pelin verran, mutta jokainen sen voi oppia. Pelianalyysin tekeminen lähtee liikkeelle toisinpäin kuin ehkä alkuun saattaisi ajatella: ensin katsotaan kummalla joukkueella on pallo/kiekko, sitten mietitään, kuka pelaaja analysoitavasta joukkueesta oli tilanteessa mukana, ja vasta sitten valitaan mistä tapahtumasta oli kyse. Olen käynyt keskusteluja pelianalyysistä myös Erkka Westerlundin kanssa. Erkalla on oma tilastointijärjestelmänsä jääkiekkoon, joka keskittyy ketjutason onnistumisiin ja lähinnä hyökkäysten tehokkuuteen. Hän kertoi, että he olivat analysoineet Jääkiekon kansainvälisessä kehityskeskuksessa yhden jääkiekko-ottelun aivan atomeiksi. Aikaa oli palanut 4 kuukautta, jonka jälkeen heidän johtopäätöksensä oli, että on hyväksyttävä se, että jääkiekko-ottelu pitää sisällään ”hässäköitä”: tapahtumia, joita ei oikein pysty mihinkään tapahtumaluokkaan sijoittamaan. Tapahtumia pitää siis ”niputtaa”.

Pelianalyysin pitäminen reaaliaikaisena on melko helppoa, mutta vaatii toki täyden keskittymisen. Jokaista tapahtumaa arvioidaan alkuun vain onnistuneena tai epäonnistuneena tapahtumana. Onnistuminen on se, että syöttö menee omalle pelaajalle; vastustajalle päätynyt syöttö on luonnollisesti epäonnistunut. Osa valmentajista ajattelee tässä vaiheessa, ettei näin yksioikoisesti voida arvioida, koska arvioinnissa näiden valmentajien mukaan pitäisi olla myös se, oliko syöttövalinta ”taktisesti oikea” tai ”teknisesti oikein suoritettu”. Tilastollinen pelianalyysi ei ota mitään kantaa taktiikkaan, mutta saattaa toki antaa vastauksia siihen, onnistuuko joukkue taktiikkansa mukaisessa pelissä. Jokainen ymmärtää kuitenkin, etteivät kaksi tapahtumaa pelissä välttämättä ole samanarvoisia: maalin tekeminen, murtavan syötön anto, punainen kortti tai maaliin johtavan harhasyötön antaminen ovat kaikki ylimääräisten plussien ja miinusten paikka.

Arvosanoista ollaan aina montaa mieltä. Arvosanat ovat aina arvottamista, arvon antamista ja siinä mielessä subjektiivisia. Mutta silloin, kun arvioinnille on annettu tietyt pelisäännöt, ne lähestyvät objektiivisuutta. MC:n arvosanat ovat syntyneet otteluiden voittamisen/häviämisen selittämisestä. MyCoazhin arvosana-asteikko on suomalaisille tuttu kouluasteikko 4-10. Kaikkien, joita asia kiinnostaa, kannattaa lukea Liisa Keltikangas-Järvisen tutkimus peruskoulun arvosanoista ja persoonallisuuden sekä sukupuolen merkityksestä niihin. Tutkimuksen tulokset ovat mielestäni suoraan siirrettävissä myös valmennukseen ja antavat kyllä paljon ajattelemisen aihetta.  Arvosanat ovat ensisijaisesti tarkoitettu valmentajien pelinaikaiseen käyttöön, mutta sen jälkeen kun pelaajat oppivat systeemin, niistä voidaan puhua myös pelaajille. Palautteenannossa arvosanaa tärkeämpää on tieto niiden takana. Koko MC:n ydin on laskenta-algoritmi, joka on liikesalaisuus. Sen sijaan hyvän arvosanan saaminen ei ole: lauo maalia kohti, tee maaleja, syötä omille, voita kaksinkamppailut ja juoksukilpailut, suojaa omaa maalia, blokkaa vastustajan vetoja ja niin edespäin. Yksittäisen pelaajan arvosanana 7½ on kuten koulussakin ok, tyydyttävä suoritus, yli 8:n arvosana on hyvä, 9-:sta ylöspäin puhutaan kiitettävästä pelisuorituksesta ja alle 7:n suoritus on heikohko ja alle 6 heikko. Ketjun tai joukkueen 7,5 keskiarvolla pelataan jalkapallossa useimmiten tasureita, yli 8:n arvosanalla voitetaan reilusti ja alle 7:n arvosanalla puolestaan hävitään. Salibandyssa miesten peleissä tasureita pelataan 8:n arvosanalla, junnuilla ja naisissa arvot ovat samat kuin jalkapallossakin. Lajien väliset erot tulevat siitä, että jääkiekossa ja salibandyssa joukkueen suorittaminen rakentuu ketjutason suorittamisesta ja sen alla olevasta yksilöiden tekemisestä. Jalkapallossa tätä ketjutasoa ei ole, vaan joukkueen suorittaminen rakentuu yksittäisen pelaajan onnistumista ja epäonnistumisista.

MyCoazhia voidaan kritisoida siitä, että se huomioi lähinnä vain pallollista peliä. Se on totta, koska lähtökohtaisesti yhden henkilön on mahdotonta muuta tehdä. Kuitenkin pallottomasta pelistäkin tulee merkintöjä. Pallollisen ja pallottoman pelin merkitystä ottelujen lopputulokselle voitaisiin verrata HR:n (human resources, henkilöstötyö) HR-doables ja HR-deliverables –käsitteisiin. Doables (mahdollistajat) ovat ne perustekijät, jotka pitää olla kunnossa (palkka, työsuojelu, osaamistaso jne) jotta deliverables (tuloksen/erontekemiset) mahdollistuvat. Jos onnistut täydellisesti pallottomassa pelissä, et välttämättä ole vielä tehnyt eroa tulostaululle tai jos epäonnistut siinä, se aika usein antaa mahdollisuuden vastustajalle tehdä eroa tulostaululle. Sen sijaan, jos onnistut tai epäonnistut pallollisessa pelissä, se näkyy paljon useammin tulostaululla! Oma uskomukseni on, ettei MC:n selitysaste (85 %) olisi mitenkään mahdollinen, jos palloton ja pallollinen peli olisivat niin ”tasa-arvoisia” kuin tällä hetkellä esimerkiksi suomalaisessa valmennuksessa yleisesti uskotaan. Palloton peli on mahdollistaja, joka mahdollistaa pallollisen pelin onnistumiset. Pelkällä pallottomalla pelillä ei yhtään peliä voiteta, mutta mitä tasaisemmat joukkueet ja pienemmät marginaalit ovat, sen tärkeämpää myös sen tekeminen oikein on tai ne pallottomat virheet näkyvät myös tulostaululla.

Edelleen HR:stä on tuttu mittareihin liittyvät leading and lagging indicator – käsitteet. Lagging indicator voisi olla salibandyssä esimerkiksi joukkueen tehtyjen ja päästettyjen maalien keskiarvojen avulla tehty arvio tulevan pelin lopputuloksesta. Leading indicator puolestaan on jokin tunnusluku, jonka avulla voi ennustaa tulevaa, esimerkiksi tulevia maaleja. MyCoazhin avulla ensimmäisen vartin pelin jälkeen jalkapallossa pystyy tekemään ottelun lopputuloksesta ennustuksen, joka pitää voittajan suhteen 50 prosenttisesti kutinsa. Puoliajalla prosentit ovat jo yli 70 ja ottelun jälkeen siis 85. Täsmälleen oikeat loppulukemat osuvat vain 9 %, 30% ja 50% tapauksissa noissa samoissa ajoissa. Mielenkiintoista on se, että analyysin avulla voi kuitenkin ennakoida +- yhdellä maalilla ensimmäisen puoliajan jälkeen 80 prosenttisesti lopputuloksen ja pelin jälkeen 90 prosenttisesti. Salibandyssa osumatarkkuus on tällä jo riittävä, koska maaleja syntyy sen verran enemmän, mutta jalkapallon suhteen tuo +- yksi maali molemmille joukkueille, ei kovin paljon auta, koska maali pois toiselta ja lisää toiselle joukkueelle aika usein muuttaa ottelun voittajan!

Tilastojen hyväksikäyttö on vasta alussa, MyCoazhista on nyt käytössä 1.0-versio. Seuraavaksi tutkimme, miten voimme esitellä automaattisesti ”ylipelin” tilastoja eli saman pelaajan esim. kaikki sen kauden pelit ja hänen suoriutumisensa niissä. Kaikki MC-analyysit ja niiden sisältämä tieto karttuu serverillemme. 10 pelin jälkeen pystymme piirtämään pelaajasta ”pelaajaprofiilin”, joka kertoo pelaajan normisuorittamisen. Yksittäisessä pelissä pelaaja voi ylittää itsensä tai flopata, mutta sekin tapahtuu tietyssä vaihteluvälissä, joka on määriteltävissä. MyCoazhin 2.0-versiossa tutkimme mahdollisuutta yhdistää automaattinen videolta liikkeentunnistus sekä siruteknologia ja MyCoazh, jolloin manuaalinen täyttö helpottuisi tai oikeastaan muuttuisi vain koneen tarjoaman tapahtuman hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi. Tähän haemme tällä hetkellä yhteistyökumppaneita. Sitä kohti siis. Kaiken tämän hypetyksen keskellä on kuitenkin muistettava kaiken pelaamisen, pelaajakehityksen ja valmennuksen ydin: pelaamisen ja harjoittelun on oltava hauskaa, vaikka mentäisiin kovaa, ja olennaista on pelaajan yksilöllinen kohtaaminen, pelaajan ja valmentajan välinen vuorovaikutus sekä pelaajan motivointi hänelle sopivalla tavalla.

Improve your player performance!

Improve your team performance!

Categorised in: Uncategorized

This post was written by Juska